Haudi hou

Rishikeshin jalkeen suuntasin tosiaan junalla Varanasin pyhaan kaupunkiin. Junamatka kesti yhteensa 22 tuntia (oli yllatys yllatys muutaman tunnin myohassa) ja kokonaisuudessaan tuohon siirtymiseen meni yli vuorokausi aikaa. Mutta taalla se on normaalia, eika se jotenkin tunnu niin pitkalta ajalta, milta se tuntuisi Suomessa matkatessa.

Varanasi oli kaiken kaikkiaan mystinen paikka. Ganges joki on silla kohtaa kaikkein pyhimmillaan ja samalla myos likaisimmillaan. Muistelen lukeneeni lonely planetista, etta Gangesissa on Varanasin kohdalla 1,5 milj. bakteeria 100ml koti, kun suositeltava maara uintikelpoiseksi vedeksi on 500 bakteeria 100 ml kohti. Veden likaisuus johtuu pitkalti siita, etta siihen laskee useita viemareita, joen rannalla poltetaan ruumiita (burnin ghats) noin 2000 per vuorokausi. Kaikilla ei kuitenkaan ole varaa tahan tuhkaamiseen, joten siolloin ruumis heitetaan suorilta jokeen. Tasta kaikesta huolimatta tuhannet Hindut kayvat peseytymassa paivittain tassa joessa.

Taman jalkeen Jenni liittyi taas seuraan ja lahdimme kohti Nepalia ja Pokharaa. Eilen vihdoin ja viimein paasimme tanne ja von kertoa, etta Pokhara onmaisemiltaan yksi upeimmista paikoista, joita olen ikina nahnyt. Tausatalla haamottaa lumihuippuisia vuoria jne. Torstaina olisi tarkoitus lahtea viisi paivaa ja nelja yota kestavalle trekille  Annapurnan luonnonsuojelualueelle. Sielta pitaisi olla viela paremmat nakymat naille Annapurnan vuorille. Naista muistaakseni Annapurna I on yli 8 000 metria korkea. Lumirajan saavuttaminen taitaa jaada haaveeksi, mutta takoituksena olisi kivuta yhdelle 3 200 metria korkealle vuorelle seka paasta lillumaan kuumaan lahteeseen (vai miten se hot springs tarkkaan ottaen pitaa suomentaa). Kavelya per paiva tulee olemaan viidesta seitsemaan tuntiin. Alustavasti laskuin kustannuksia talle reissulle noin 9000 Nrs eli 90 euroa per paa sisaltaen sisaanpaasyn alueelle, bussimatkat, majoitukset, ruuat, oppaan ja kantajan.

Kaiken kaikkiaan tama paikka on ehdottomasti siistein paikka tahan mennessa talla reissulla. Odotan todella innolla tata retkea.

ELAMYS: ILMAISET JUOMAT POKHARASSA

Eilen illalla kaytiin Jennin kanssa illallisen jalkeen viela yhdella oluella. Menimme johonkin roof top reustaurantiin, jossa soi Bobin musiikki. Tilasimme molemmat oluet. Vahan taman jalkeen kaksi maastopukuista poliisia tai sotilasta (ilman aseita kuitenkin) tuli sisalle. Taman jalkeen musiikki lakkasi soimasta ja poliisist poistuivat ravintolasta. Taman jalkeen tarjoilijat sanoivat, etta olisi hyva, etta emme pitaisi kovaa metelia (tavintolassa oli meiddan lisaksi about 30 muuta asiakasta). Istuimme ravintolassa lahes hiiren hiljaa, muttei ilmeisesti tarpeeksi silla poliisit tulivat uudelleen sisaan. Taman jalkeen tarjoilijoita ei enaa varsinaisesti nakynyt. Joimme oluet loppuun ja lahdimme kotia nukkumaan. Ei tarvinnut maksaa laskua. 

With love,

Sami